Olli Tiilikainen edustaa montaa sellaista ihmisryhmää, jota Imatralle ja Etelä-Karjalaan halutaan ja tarvitaan enemmän. Hän on paluumuuttaja, menestyvä yrittäjä ja positiivisesti tulevaisuuteen suhtautuva tyyppi.
Ruokolahdella syntynyt ja sinne palannut Tiilikainen on Ukonhauta Oy:n toimitusjohtaja. Imatralaisyrityksellä on pitkät perinteet teollisuuden palveluissa: Ukonhaudan kalustolla kuljetetaan esimerkiksi biokaasua ja huolehditaan junaraiteiden talvikunnossapidosta. Ukonhaudan historia kietoutuu myös tiiviisti Ovakon ympärille.
Utulassa maatilalla kasvanut Tiilikainen palasi kotikonnuilleen reilu 10 vuotta sitten. 50-vuotias yrittäjä on aiemmin asunut ja työskennellyt eri puolilla Suomea. Etelä-Karjala tuntuu kodilta, ja alueella on miehen mielestä hyvät puitteet yrittämiselle. Yhden negatiivisen piirteen hän on kuitenkin huomannut.
– Se, minkä täältä haluaisin poistaa, on kateus. Jos täällä naapurilla on mersu, niin ihmiset ovat, että mistä se tuon on muka saanut. Kun taas esimerkiksi Pohjanmaalla ajateltaisiin, että myöpä ostetaan hienompi. Sellainen kilpailuvietti tietyllä tavalla ruokkii yrittämään enemmän. Sellaista tarvittaisiin täälläkin. Kenellä tonni on, se tonnin näyttäköön, toimitusjohtaja veistelee.
Tiilikaisen johtaman firman historia ulottuu 1970-luvulle, jolloin Pauli Hellman perusti Ukonhauta-yrityksen edeltäjän. Vuonna 1990 yritys sai nykyisen nimensä Hellmanin entisen asuinpaikan mukaan.
– Ukonhauta sijaitsee Ruokolahdella lähellä Virmutjokea. Ja Paulia kutsuttiin Ukiksi, niin nimi sopii senkin puolesta.
Olli kertoo olleensa Ukonhaudalla kesätöissä 1990-luvulla. Kun Tiilikainen muutti takaisin Etelä-Karjalaan, työskenteli hän anoppinsa ja Vesa Hellmannin omistamassa yrityksessä. Ukonhauta nojaa vahvasti pitkään kokemukseen teollisuuden palveluiden tuottajana ja tässä on Hellmannilla suuri rooli.
Ukonhaudan toimintaan kuuluu paljon erilaisia palveluja: esimerkiksi purkutöitä ja katujen kunnossapitoa kunnille. Yritys operoi myös Kurkisuon hyötyjätepisteellä ja myy siellä kuluttajille kivimursketta, multaa ja kuorikatetta.
– Kiinteistöjen purkutoiminta on yksi vahva alue meillä. Kielorinne Karhumäessä on parhaillaan meillä purettavana. Pari vuotta sitten oli meidän suurin urakka, yli 5 000 neliötä purettavaa Kukkurilan sairaalassa, Tiilikainen muistelee.
Ovakon terästehdas on ollut alusta saakka Ukonhaudan pääasiakas.
– Hoidamme kuonankäsittelyä punaisella linjalla. Otamme 1700-asteista kuonaa uunin alta, sitten se jäähdytetään, seulotaan, murskataan ja siitä palautetaan teräs takaisin kiertoon, yrittäjä kuvaa.
Lisäksi Ukonhauta vastaa Ovakolla uunien purkutöistä, tiilien käsittelystä, lumitöistä ja alueen kunnossapidosta. Tehdas työllistää kymmenen ukonhautalaista, mikä on noin puolet yrityksen työvoimasta.
– Meillä on hyvä porukka ja työurien keskipituus meillä on yli 15 vuotta. Se on mahtavaa. Porukka on pysynyt, koska meillä ollaan joustavia elämäntilanteen mukaan.
Toimitusjohtaja pitää itseään nimenomaan ihmisjohtajana.
– Pidämme toiminnan yksinkertaisena, emmekä harrasta turhaa byrokratiaa, kehaisee Tiilikainen.
Yrittäjyys ei kuitenkaan ole aina helppoa ja vaikeina aikoina voi joutua jakamaan ikäviä uutisia työntekijöille.
– Laskusuhdanteiden aikaan tämä on ankeaa hommaa, jos joutuu lomauttamaan tai irtisanomaan. Ne pitää sitten vaan käsitellä asioina, vaikka se on kyllä tosi vaikeaa, kun tuntee työntekijät ja heidän perheensä.
Imatran Seudun Kehitysyhtiö KEHYn rooli Ukonhaudan kasvussa on ollut merkittävä.
– Meillä on nyttenkin neljä erilaista kehitysprojektia meneillään. KEHY on niissä mukana ja yksi on sellainen, jossa KEHYn rooli on erityisen merkittävä. KEHYltä saatu myös ohjeita rahoituksen hakuun, listaa Tiilikainen.
Ukonhautalaiset ovat osallistuneet aktiivisesti myös KEHYn järjestämiin koulutuksiin. Tiilikainen itse kokee ne hyödylliseksi myös verkostoitumisen kannalta.
KEHY vastaa Imatran, Ruokolahden, Rautjärven ja Parikkalan alueella elinkeinopoliittisten projektien toteuttamisesta ja rahoituksesta. KEHY tukee ja neuvoo toimivia yrityksiä ja aloittavia yrittäjiä. Tiilikainen kannustaa yrittämään vallitsevasta taloustilanteesta huolimatta.
– Jos joku yrittämistä miettii, niin antaa vaan palaa. Usein palkansaajaksi on kuitenkin helppo palata. Jos jokainen mies ja Hiace -pulju palkkaisi toisen miehen, niin Suomen työttömyysongelma olisi hoidettu. Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on se suurin riski ja se tiikerinloikka, muistuttaa toimitusjohtaja.
Tiilikaisen mukaan valtiovalta voisi toki helpottaa tilannetta muokkaamalla YEL-lakia siten, että se mahdollistaisi paremmin yritystoiminnan aloittamista, sillä nykyinen YEL-mallii nostaa aloittamisen kynnyksen korkeaksi.
– Ja kaikkien epäilijöiden neuvoja ei kannata kuunnella. Esimerkiksi toimitilat on tällä alueella edulliset. Ja jos liikeidea ei ole kytkyssä vain tähän alueeseen, niin yrittämisen mahdollisuudethan ovat todella hyvät.
Tiilikaisella ei ole itsellään aiempaa yrittäjätaustaa. Hän on tehnyt erilaisia palkkatöitä ennen siirtymistään yrittäjäksi. Menestymisen nälkää löytyy silti.
– Ukonhaudan liikevaihto on kasvanut kolmeen miljoonaan euroon, mutta tulosta ei tule sen enempää kuin pienemmälläkään liikevaihdolla. Kun liikevoittoprosentti on viiden luokkaa, niin silloin pystyy vielä kehittämään toimintaakin, analysoi omistaja.
Tulevaisuuden suhteen Tiilikainen on maltillisen optimistinen.
– Muutamilla liiketoiminta-alueilla on ollut muutoksia, minkä vuoksi niissä tullaan ottamaan pataan tässä pari vuotta. Monttujen korjaaminen ottaa aikaa, mutta uusien hankkeiden kautta voidaan saada kasvua. Sellaista pientä, orgaanista kasvua tässä haetaan.
Mies käyttää vapaa-aikaansa muun muassa metsästykseen ja pyöräily on myös alkanut kiinnostamaan enemmän viime vuosina. Lisäksi Tiilikainen on mukana lentopallojunnujen toiminnassa ja auttaa vanhempiaan maataloustöissä. Mutta pari viime kesää on kulunut osin tyttären yritystoimintaa tukiessa. Ollin vanhempi tytär on toiminut Utulan lautturina, hyvällä menestyksellä, vuodesta 2021 saakka.
– Kunnan elinkeinosihteeri soitti ja kysyi, miten saataisiin pyöriä kuljetettua Kauvonselän yli. Saimaan saaristoreitti on niin suosittu pyöräilyreitti, ja vesistön ylitykselle on kysyntää. Aika nopeasti syntyi ajatus pyöriä kuljettavasta lautasta, virnistää yrittäjä.
Viiden kesän aikana Utulan ja Äitsaaren välillä on kuljetettu yli 3 000 pyörää.
– Se on ollut tyttären kesätyö, ja olen häntä välillä siinä auttanutkin. Se on ollut kivaa hommaa. Siinä näkee paljon erilaisia ihmisiä, jotka ovat aina hyvällä tuulella.
Nyt etsinnässä on kuitenkin uusi lautturi, koska tytär on lähtenyt muualle opiskelemaan, eikä palaa enää lautturiksi.
– Siinä on jollekin menestystarina valmiina. Edellytyksenä on toki se, että asuu riittävän lähellä laituripaikkaa, koska lautturin työ toimii kutsu- ja varausperiaatteella. Mutta tiedoksi, jos joku kiinnostuu, vinkkaa Tiilikainen.
Hiuspalvelu Atlantiksen liiketilassa käy iloinen kuhina, kun liikkeen parturi-kampaajat juttelevat työn ohella asiakkaiden kanssa. Yrittäjä Päivi Frosti pysähtyy kaiken kiireen keskellä hetkeksi pohtimaan Imatraa yrittäjän näkökulmasta.
KEHYn tuki auttoi siirtymään päätoimiseksi yrittäjäksi.
Itula on Ruokolahden Puntalan teollisuusalueella lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmiä valmistava ja markkinoiva yritys.
Karjalan Konepajan menestys on kantanut yli kolme vuosikymmentä. Toimitusjohtaja Simo Salminen etsii yritykselleen jatkajaa.