Kehyn hanketoiminta

Hankkeessa selvitetään Etelä-Karjalan elintarvike- ja raaka-ainealan yritysten vientipotentiaalia ja valmiuksia kansainvälisille markkinoille. Tavoitteena on tunnistaa vientiin soveltuvia yrityksiä ja tuotteita sekä rakentaa pohjaa pysyvälle toimintamallille, jolla vahvistetaan alueen yritysten vientivalmiuksia ja kansainvälisiä kaupallisia verkostoja.

Toteuttaja: Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy
Rahoitus: EU maaseuturahoitus / valmisteluraha

Yhteyshenkilö: toimitusjohtaja Antti Oravuo

Hankkeessa toteutetaan sijoittumista edistäviä selvityksiä strategisesti tärkeille teollisuusalueille, laaditaan aluekohtaiset kehittämisvisiot vuoteen 2035 asti ja luodaan konkreettiset suunnitelmat tavoitteiden toteuttamiseksi. Hankkeessa yhtenäistetään ja selkeytetään teollisuusalueiden kehittämiseen liittyviä sisäisiä prosesseja esimerkiksi maankäytön ja -hankinnan, kaavoituksen sekä sijoittumista edistävän toiminnan osalta.

Hanke tuo merkittävää lisäarvoa Lappeenrannan ja Imatran kaupunkien lisäksi koko Etelä-Karjalalle ja Itä-Suomelle lisäämällä investointivalmiutta, parantamalla alueen vetovoimaa ja tukemalla siirtymää kohti kestävää teollisuutta. Hankkeen lopputuloksena syntyy selkeä ja visuaalisesti havainnollistettu tietopohja, jonka avulla alue voi kilpailla entistä ketterämmin ja tuloksellisemmin kansainvälisistä investoinneista.

Rahoitus: Etelä-Karjalan Liitto, Lappeenrannan kaupunki ja Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy

Yhteyshenkilö: yritysasiantuntija Jani Saajanlehto

Ruokolahden kunta, Rautjärven kunta, Parikkalan kunta ja Imatran Seudun Kehitysyhtiö (KEHY) toteuttavat Kylät Kohtaavat -hankkeen. Projektin tavoitteena on käynnistää ystävyyskylätoiminta Suomen ja Saksan välillä. Hankekuntien ja kylien vastinparina Saksassa toimii Bad Bevensen - Ebstorf kuntayhtymän alue kylineen.

Hanke tähtää uusien toimintamallien ideointiin ja kehittämiseen, joissa kuntia ja kuntalaisia osallistetaan kansainväliseen yhteistyöhön. Tavoitteena on ideoida ja benchmarkata osallistavia toimintatapoja, kehittää vuorovaikutusta ja löytää uusia ratkaisuja palveluiden ja yhteisöjen kehittämiseen. Hankkeella edistetään alueen uudistumista, uusia ratkaisuja, rohkeita kokeiluja, uusia kumppanuuksia ja verkostoitumista erityisesti kansainvälisesti.

Rahoitus: Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Leader Kärki ry, Euroopan maaseuturahasto 2023–2027

Lisätietoja: projektipäällikkö Jukka Niiranen, Arnora Oy, p. 040 502 8201, jukka.niiranen@arnora.com

Imatra eHUBin tavoitteena on kehittää ja toteuttaa Imatran seutukunnan Imatra eHUBin verkostoyhteistyön toimintamalli ja sisältöpalvelut, joiden avulla yritykset, työllisyys- ja yrityspalvelut, työnhakijat ja koulutusorganisaatiot voivat kohdata ja käyttää resursseja tehokkaasti ja siten tuottaa lisäarvoa koko verkostolle.

Toimenpiteitä: yhteisömanagerin palkkaaminen, monitoimijaverkoston toiminta-kulttuurin kehittäminen, brändääminen, markkinointi, viestintä, TKI-yhteistyön kehittäminen yliopiston/ammattikorkeakoulun ja yritysten välille, ÄRM-toimien kokonaiskoordinointi.

Hankkeen rahoitus ÄRM-rahoituksen kautta Etelä-Karjalan Liitolta. 

Yhteyshenkilö: projektipäällikkö Johanna Ruotsi

Rautjärven alueelle sijoittuvassa yritysryhmähankkeessa pyritään kehittämään alueen matkailua vahvistamalla yritysten yhteistyötä, markkinointia ja palveluita. Hankkeen tavoitteina on lisätä alueen matkailijavirtaa, kehittää matkailupalveluiden laatua ja parantaa yritysten yhteistyöverkostoja. Keskeisiä toimia ovat yhteismarkkinointi, palvelumuotoilu, Keski-Euroopan asiakasmarkkinoiden tutkiminen, benchmark-matkat ja testiasiakasryhmät.

Hankkeen odotetaan tuovan pitkän aikavälin hyötyjä myös Etelä-Karjalan maakunnalle, erityisesti matkailijavirtojen kasvun ja alueella käytettyjen palvelujen muodossa mutta myös yritysten laajenevan yhteistyön ansiosta. Hankkeessa valmistuu kattava selvitys erityisesti saksalaisten matkailijoiden palvelutarpeista ja kiinnostuksesta Suomeen ja Etelä-Karjalaan Rautjärven alueelle suuntautuvaan matkailuun.

Tavoitteiden saavuttaminen varmistetaan asiantuntijapalveluiden avulla, yritysten välisellä tiiviillä yhteistyöllä ja erityisesti kohdennetun kansainvälisen viestinnän kehittämisellä.

Yritysryhmähankkeessa on mukana 3 yritystä, jotka ovat osallistuneet myös hankkeen suunnitteluun.

• Huugon huvilat ja savusaunat sekä Hugon pappila (1130528-0) yrittäjä Heikki Penttilä
• Taxikko Oy (1544904-6) yrittäjä Heikki Partinen
• Kotihoiva Kaakko Oy (2818943-1) yrittäjä Katri Kaskinen

Yritysryhmähankkeen hallinnoijana toimii Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy. Hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta Leader Kärki ry:ltä.

Yhteyshenkilö: yritysasiantuntija Miia Ruohio

Kasvun Rakentajat on maksuton, kuuden kuukauden mittainen ohjelma, joka tarjoaa räätälöityä tukea ohjelmaan valituille yrityksille kasvun vauhdittamiseen.

Kasvun Rakentajat 2.0 – yritysten kasvun kehittämisen toimintamalli

Kasvuohjelman tavoitteet ja kohderyhmä

Kasvun Rakentajat 2.0 on pk-yrityksille suunnattu tavoitteellinen kasvuohjelma, jonka tarkoituksena on vahvistaa yritysten kasvukykyä, strategista johtamista, uudistumista ja kilpailukykyä sekä luoda edellytyksiä kannattavalle ja kestävälle kasvulle.

Ohjelman ensisijaisena kohderyhmänä ovat kasvuhaluiset ja -kykyiset 10–49 henkilöä työllistävät yritykset toimialasta riippumatta.

Ohjelman tavoitteena on auttaa yrityksiä tunnistamaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia, kirkastamaan kasvutavoitteitaan, kehittämään liiketoimintamallejaan sekä laatimaan konkreettinen ja toteuttamiskelpoinen kasvusuunnitelma.

Toimintamalli yhdistää asiantuntijavalmennukset, yrityskohtaisen kehittämistyön, Growth Board -työskentelyn, mentoroinnin ja yritysten välisen vertaisoppimisen.

Kasvuohjelman rakenne ja toteutus

Kasvuohjelma muodostuu viidestä yhteisestä valmennus- ja työpajapäivästä sekä niiden välissä toteutettavasta yrityskohtaisesta Growth Board -työskentelystä.

Ohjelman toteutusaika on noin kuusi kuukautta. Yritykset rakentavat ohjelman aikana oman kasvusuunnitelmansa eli Kasvun Roadmapin.

Vaihe 1. Aloitus ja kasvutavoitteiden määrittely

Ensimmäisessä työpajassa kartoitetaan osallistuvien yritysten lähtötilanne, tunnistetaan keskeiset kasvun esteet ja mahdollisuudet sekä määritellään yrityskohtaiset kasvutavoitteet.

Osallistujille esitellään ohjelman tavoitteet, aikataulu, työskentelymenetelmät sekä Growth Board -toimintamalli.

Vaihe 2. Kasvun Roadmap ja liiketoiminnan kehittäminen

Toisessa työpajassa keskitytään kasvun keinoihin, liiketoimintamallin kehittämiseen, asiakasarvon tunnistamiseen ja kansainvälisen kasvun mahdollisuuksiin.

Yritykset hyödyntävät liiketoimintamallin ja asiakasarvon kehittämiseen soveltuvia menetelmiä sekä määrittelevät konkreettiset toimenpiteet kasvutavoitteidensa saavuttamiseksi.

Samalla asetetaan tavoitteet yrityskohtaiselle Growth Board -työskentelylle.

Vaihe 3. ESG ja vastuullinen kasvu

Kolmannessa työpajassa käsitellään vastuullisuuden merkitystä yrityksen kilpailukyvylle, kasvulle ja liiketoiminnan kehittämiselle.

Yritykset arvioivat omia ESG-kyvykkyyksiään ja laativat pohjaa yrityskohtaiselle ESG-strategialle. Tavoitteena on tunnistaa vastuullisuuteen liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia ja kehittämistarpeita.

Vaihe 4. Kasvun rahoitus

Neljännessä työpajassa käsitellään kasvun ja kansainvälistymisen rahoitusmahdollisuuksia.

Yritykset arvioivat oman kasvusuunnitelmansa rahoitustarpeita, perehtyvät erilaisiin rahoitusinstrumentteihin ja tunnistavat mahdollisia rahoituskumppaneita.

Vaihe 5. Finaali ja tulosten arviointi

Ohjelman päätöstilaisuudessa yritykset esittelevät kasvusuunnitelmiensa etenemistä, keskeisiä onnistumisia ja tunnistettuja jatkokehittämistarpeita.

Tilaisuudessa toteutetaan yritysten ja hankekumppaneiden välistä vertaisoppimista sekä kerätään palautetta kasvuohjelman toimintamallin kehittämiseksi.

Growth Board – yrityskohtainen kasvun sparrausmalli

Growth Board on kasvuohjelman keskeinen menetelmä, jossa yrityksen johto kehittää liiketoimintaansa yhdessä ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa.

Growth Board -työskentely muodostuu neljästä yrityskohtaisesta tapaamisesta. Tapaamisissa käsitellään yrityksen kasvun kannalta keskeisiä kysymyksiä vaiheittain.

1. tapaaminen – Nykytila ja kasvutavoitteet

• Yrityksen lähtötilanteen ja liiketoiminnan arviointi
• Omistajien tahtotila ja kasvutavoitteet
• Kasvun keskeiset haasteet ja mahdollisuudet
• Kehittämiskohteiden priorisointi

2. tapaaminen – Asiakkaat ja arvolupaus

• Keskeisten asiakassegmenttien tunnistaminen
• Asiakkaiden tarpeiden ja ongelmien analysointi
• Arvolupauksen kehittäminen
• Liiketoimintamallin ja kilpailuedun tarkentaminen

3. tapaaminen – Markkinamahdollisuudet ja kasvun edellytykset

• Markkinapotentiaalin ja trendien arviointi
• Uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen
• Kasvun edellyttämien resurssien ja kyvykkyyksien arviointi
• Kasvutoimenpiteiden konkretisointi

4. tapaaminen – Kasvusuunnitelman viimeistely

• Markkinoiden ja kilpailutilanteen arviointi
• Kasvustrategian ja liiketoimintamallin tarkentaminen
• Rahoitus- ja resurssitarpeiden määrittely
• Kasvun Roadmapin viimeistely ja jatkotoimenpiteiden sopiminen

Jokaiseen tapaamiseen valmistaudutaan ennakkotehtävillä. Tapaamisten välillä yritykset työstävät sovittuja kehittämistehtäviä ja täydentävät kasvusuunnitelmaansa.

Kasvuohjelmassa hyödynnettävät menetelmät

Kasvuohjelmassa hyödynnetään osallistavia ja käytännönläheisiä liiketoiminnan kehittämismenetelmiä. Menetelmät tukevat yritysten strategista suunnittelua, kasvumahdollisuuksien tunnistamista sekä tavoitteiden viemistä konkreettisiksi toimenpiteiksi.

Keskeisiä menetelmiä ovat:

• Nykytila-analyysi: yrityksen liiketoiminnan, vahvuuksien, kasvun esteiden ja kehittämistarpeiden tunnistaminen.
• Kasvutavoitteiden määrittely: yrityskohtaiset tavoitteet, mittarit ja kasvun painopisteet.
• Liiketoimintamallin kehittäminen: Business Model Canvas -menetelmän hyödyntäminen.
• Asiakasarvon kehittäminen: Value Proposition Canvas -menetelmän hyödyntäminen asiakastarpeiden ja kilpailuetujen tunnistamisessa.
• Markkina- ja kilpailija-analyysi: markkinapotentiaalin, asiakassegmenttien ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien arviointi.
• Kasvun rahoitussuunnittelu: rahoitustarpeiden ja vaihtoehtoisten rahoitusratkaisujen kartoittaminen.
• Kansainvälistymisen suunnittelu: kohdemarkkinoiden, markkinoillemenon ja kansainvälisen kasvun edellytysten arviointi.
• Kyvykkyyksien kehittäminen: yrityksen osaamisen, resurssien ja kehittämistarpeiden tunnistaminen.
• Kasvun Roadmap: kasvutavoitteiden, kehittämistoimenpiteiden, vastuiden ja aikataulujen kokoaminen toteutettavaksi kasvusuunnitelmaksi.

Menetelmiä sovelletaan yrityskohtaisesti kasvuvaiheen, toimialan ja tunnistettujen kehittämistarpeiden perusteella.

Toimintamallin käyttöönotto ja soveltaminen

Kasvun Rakentajat 2.0 -toimintamalli on sovellettavissa muiden kuntien, kehittämisyhtiöiden, yrityspalveluorganisaatioiden ja yritysverkostojen käyttöön.

Vastaavan ohjelman toteuttaminen edellyttää seuraavia valmisteluvaiheita:

1. Kohderyhmän määrittely: valitaan kasvuhaluiset ja -kykyiset yritykset, joiden liiketoiminnassa on tunnistettavissa kasvupotentiaalia.
2. Yritysten rekrytointi: toteutetaan avoin haku tai kohdennettu yrityskontaktointi ja valitaan ohjelmaan osallistuvat yritykset.
3. Asiantuntijaverkoston kokoaminen: hankitaan kasvustrategian, rahoituksen, kansainvälistymisen, vastuullisuuden ja liiketoiminnan kehittämisen osaamista.
4. Ohjelman aikataulutus: järjestetään viisi yhteistä valmennus- ja työpajapäivää sekä neljä yrityskohtaista Growth Board -tapaamista noin kuuden kuukauden ajanjaksolle.
5. Yrityskohtainen työskentely: yritykset laativat kasvusuunnitelmansa valmennusten, ennakkotehtävien ja asiantuntijasparrauksen avulla.
6. Tulosten arviointi: seurataan kasvusuunnitelmien valmistumista, yritysten kehittämistoimenpiteiden etenemistä sekä osallistujapalautetta.
7. Jatkokehittäminen: tunnistetaan yritysten mahdolliset jatkopalvelut, rahoitustarpeet ja muut kasvua tukevat toimenpiteet.

Toimintamallia voidaan mukauttaa osallistuvien yritysten koon, toimialan, kasvuvaiheen ja kehittämistarpeiden mukaan. Keskeistä on yhdistää yhteinen valmennus yrityskohtaiseen, tavoitteelliseen ja pitkäjänteiseen kehittämistyöhön.

Tulokset, tuotokset ja niiden julkinen hyödyntäminen

Kasvun Rakentajat 2.0 -kasvuohjelman yleisesti hyödynnettävä tulos on yritysten kasvun kehittämiseen suunniteltu ja toteutettu toimintamalli, joka yhdistää valmennukset, Growth Board -työskentelyn ja konkreettisen kasvusuunnitelman laatimisen.

Yleisesti hyödynnettäviä tuotoksia ovat:

• Kasvuohjelman toimintamallin ja toteutusprosessin kuvaus
• Kasvuohjelman rakenne ja valmennusten sisältökokonaisuudet
• Growth Board -työskentelyn vaiheistus ja toteutusperiaatteet
• Kasvuohjelmassa hyödynnettävien kehittämismenetelmien kuvaus
• Ohjeistus toimintamallin soveltamiseen muissa yrityspalveluorganisaatioissa

Toimintamalli on sovellettavissa niin mikro kuin pk-yrityksillekin.

Yhteyshenkilö: toimitusjohtaja Antti Oravuo

Vihreällä vedyllä ja hiilidioksidilla voimaa Kaakkois-Suomeen- hankkeen tarkoituksena on
edistää uusiutuvan energian ja hiilidioksidiin sekä vetyyn perustuvan tuotannon taloudellisen
hyödyntämisen edellytyksiä sekä niihin perustuvan teollisen toiminnan kehittymistä erityisesti
Kaakkois-Suomessa. Hankkeella vahvistetaan alueen toimijoiden yhteistyötä alueen
kehittämisessä ja alueen vahvuuksien esille nostamisessa sekä markkinoinnissa.

KEHY toimii hankkeen osatoteuttajana yhdessä hankkeen päätoteuttajan Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUTin ja muiden osatoteuttajien kanssa. Kehyn roolissa on erityisesti kohdentaa toimenpiteitä alueen yrityksille niin että ne ovat riittävällä tasolla tietoisia hankkeen tarjoamista palveluista ja yritykset osaavat hyödyntää tarjolla olevia palveluita. 

Hankkeen toteuttajat: Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT, Lappeenrannan kaupunki, Suomen Vetylaakso ry, Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy. Lab-ammattikorkeakoulu Oy, Kouvola Innovation Oy, Cursor Oy ja Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy

Rahoittaja on Etelä-Karjalan Liitto.

Yhteyshenkilö: yritysasiantuntija Jani Saajanlehto.

Hankkeessa vahvistetaan Etelä-Karjalan houkuttelevuutta uusille investoinneille ja yrityksille erityisesti vihreän siirtymän ja sähköistymisen aloilla. Tavoitteena on lisätä alueen elinvoimaa kehittämällä sijoittumismarkkinointia, myyntiosaamista ja teollisuuden prosessien ymmärrystä. Toimilla tuetaan kansainvälisiä investointeja, rakennetaan yritysverkostoja ja parannetaan alueen näkyvyyttä valtakunnallisissa ja kansainvälisissä sijoittumisverkostoissa.

Lisätietoja: toimitusjohtaja Antti Oravuo

Imatran seudun kalastusmatkailun myyntiverkosto 1.11.2023-31.5.2025

Tavoitteena on kehittää alueen kalastusmatkailua yritysten yhteisen myynti- ja varausalustan avulla. Hankesuunnitelman
puitteissa valitaan toimiva varausjärjestelmä, perustetaan myyntitoimisto ja osallistutaan kansainvälisille messuille. 

Yhteyshenkilö: yritysasiantuntija Jani Saajanlehto

PÄRM-tilanne on ennakoimaton eli äkillinen muutostilanne, ei pitkään nähtävillä ollut elinkeinojen rakenteellinen muutos. Tilanteisiin myönnettävän koordinaatiorahoituksen tavoitteena on luoda elinvoimaa ja uusia kasvumahdollisuuksia alueille.

Hankkeessa on tavoitteena

• kehittää alueen elinvoimaa ja vastata paikallisen äkillisen rakennemuutoksen tuomiin haasteisiin
• säilyttää ja luoda uusia työpaikkoja monipuolisesti eri sektoreilla
• vahvistaa alueen matkailun, metsäteollisuuden ja muiden elinkeinojen kilpailukykyä
• lieventää työttömyyden vaikutuksia ja parantaa alueen työllisyyttä ja hyvinvointia.

Hankkeen keskeisinä toimenpiteinä on palkata projektipäällikkö, rakentaa työllisyys- ja elinvoimapalvelut yhteen kokoava Hub Imatralle sekä luoda sille brändi ja kokonaiskonsepti erityisesti osaamisen kehittämisen näkökulmasta.

Tuen myöntäjä on Etelä-Karjalan liitto. Hanke on saanut Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman (AKKE) rahoitusta.

Yhteyshenkilö: projektipäällikkö Johanna Ruotsi, Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy

Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy toteuttaa yhdessä Ruokolahden kunnan kanssa Kylät Kohtaavat -valmisteluhankkeen. Hankkeen tavoitteena on suunnitella ystävyyskylätoimintaa Ruokolahden ja saksalaisen kunnan välillä. Tavoitteena on kehittää uusia osallistavia toimintamalleja, lisätä kansainvälistä yhteistyötä ja edistää paikallista elinvoimaa.

Valmisteluhankkeen aikana laaditaan hankesuunnitelma, kartoitetaan kumppanit ja valmistellaan tulevaa yhteistyötä. Hankkeen tuloksena syntyy valmis suunnitelma varsinaista kansainvälistä yhteistyöhanketta varten.

Hanke saa EU:n maaseuturahoitusta Leader Kärki ry:n kautta.

Yhteyshenkilö: yritysasiantuntija Sven Langbein, Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy

Mioni Industrial Park - Ekosysteemi toimijat 1.6.2022-31.5.2024

Hankkeen päätavoitteena on hiilineutraalien yritysten saaminen alueelle ja sitä kautta työpaikkojen lisääminen. Alueelle pyritään hakemaan ekosysteemisopimuksen henkeen sisältyvien toimialojen yrityksiä ja tarjota niille innovatiivinen ja kilpailukykyinen toimintaympäristö (mm. energiaratkaisut, osaava työvoima, hyvät liikenneyhteydet). Hankkeen tavoitteena on myös organisaatioiden osaamisen lisääminen mm. aluemarkkinoinnin ja myynnin saroilla.

Hanke rahoitetaan Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR)Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmasta Etelä-Karjalan liiton myöntämänä.

Yhteyshenkilö: myyntipäällikkö Janne Saharinen

Yhes-Elinvoimaa yhteistyöllä Etelä-Karjalaan 1.11.2022-31.10.2023

Yhes - Yhteistyöllä elinvoimaa Etelä-Karjalaan on yritysten aktivointiin suunnattu hanke, jossa halutaan lisätä tietoisuutta yritysryhmähankkeiden mahdollisuuksista alueen yritysten toiminnalle. Aktivointihankkeessa kootaan yrityksiä, jotka ovat kiinnostuneita yritysryhmähankkeista.

Aktivointihankkeen toimenpiteinä saadaan yrittäjiä yhteen ja Kehitysyhtiönä hankkeen kautta pyritään vastaamaan yrittäjien yhteistyön edistämisen tarpeisiin. Ennen kaikkea tavoite on synnyttää yritysten välille uusia yhteistyöverkostoja yhteisten toimenpiteiden ja tarpeiden mukaisesti.

Tavoitteena on, että hankkeen tuloksina syntyisi Etelä-Karjalaan 2 uutta yritysryhmähanketta.

Yhteyshenkilö: yritysasiantuntija Miia Ruohio     

YRITYSRYHMÄHANKKEET

Etelä-Karjalan PK-yritysten kasvuohjelma 1.11.2021-31.8.2023

Hankkeella haetaan arvoverkon laajentamista ja täydentämistä maakunnan PK-yrityksillä. Tavoitteena on yritysten kasvusuunnitelmien rakentaminen sekä toimijoiden verkottaminen. Hankkeen keskeisimpänä tavoitteena on luoda koko maakuntaan kasvuyritysohjelma, jota hyödyntävät alueen yrityskehitys-toiminnassa mukana olevat julkiset toimijat ja ohjelmassa olevat yritykset. Kasvusuunnitelman avulla pk-yrityksellä on paremmat valmiudet ja kyvykkyys luoda uutta liiketoimintaa niin kotimaassa kuin kansainvälisillä markkinoilla. 

Hankkeella kehitetään kasvua tukevia uudenlaisia liiketoimintamalleja, innovaatioprosesseja ja yritysverkostomallia. Uusien teknologioiden nopea kehittyminen muuttaa perinteiset liiketoimintamallit ja edellyttää toimijoilta uudenlaista osaamista ja ajattelutapaa (Mindset). Hanke tarjoaa työskentely-alustan yrityksille, jossa ne voivat hyödyntää uusia liiketoimintamalleja ja työkaluja muutoksessa.

Hanke on jatkoa MOKRA Arvoverkon uudistaminen sekä AKKE Arvoverkon yhteiskehittämisohjelman toteuttaminen hankkeelle. Hankkeen rahoittaa Euroopan Aluekehitysrahasto, Uudenmaan Liiton myöntämänä. Hankehallinnoijana toimii Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy ja yhteistyössä Lappeenrannan kaupunki, Wirma yrityspalvelut.

Yhteyshenkilö: Jani Saajanlehto

Saimaan Vuoksi Luontoon -yritysryhmähanke 1.7.2020-30.06.2023

Luonnonläheisiä matkailupalveluita kestävän kehityksen periaatteilla  ja luontoa kunnioittaen, tuottavat yrittäjät ovat halunneet yhdistää voimansa ja lähteä kehittämään yhdessä vastuullisia matkailupaketteja sekä kotimaan matkailijoille että ulkomailta tuleville turisteille. Matkailupaketeilla on tarkoitus perehdyttää Saimaan ja Vuoksen alueen luonnon rikkauteen ja monimuotoisuuteen, jättämättä kuitenkaan pysyviä jälkiä ihmisen toiminnasta luontoon. Matkailupaketteja halutaan ideoida tarjoten elämyksiä asiakkaille, mutta myös jakaen tietoa vastuullisesta toiminnasta ja liikkumisesta luonnossa. Hankkeessa brändätään kestävän kehityksen mukaista matkailua. Yritysten arvot ja toiminta noudattavat toimintatapoja, joissa toiminnan keskiössä on luonto ja sen säilyttäminen. Tämän esille tuominen ja markkinointi asiakkaille saa vastuulliset asiakkaat miettimään valintojaan entistä tarkemmin ja kiinnittämään huomiota ympäristöasioihin matkailussa entistä paremmin.

Tämä yritysryhmähanke on saanut rahoitusta Kaakkois-Suomen Elyltä ja Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry:ltä Manner-Suomen maaseudun kehittämisrahastosta 2014-2020. Hankkeessa on mukana kolme matkailupalveluita tuottavaa yritystä, Discover Saimaa / Tarude, MK produktions/ MS Emma ja Vuoksen Lautturi Oy/ Vuoksen kalastuspuisto. Hanketta hallinnoi seudullinen elinkeinoyhtiö Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy.

Yhteyshenkilö: Miia Ruohio, Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy

YRITYSRYHMÄHANKKEET

Hiitolanjoki Flow -yritysryhmähanke 1.12.2020-30.6.2022

TalentHUB Etelä-Karjala 1.3.2020 - 28.2.2022

Hankkeen päätavoitteena on luoda toimijariippumaton toimintamalli, joka auttaa vastaamaan Etelä-Karjalassa toimivien pk- yritysten kasvu- ja kehittämishaasteisiin, osaamistarpeen nopealla muotoilulla, osaamistarpeen ja osaajan yhdistämisellä osana yrityksen liiketoiminnan strategiaa.

TalentHUB Etelä-Karjala toimintamallissa toimitaan yhdessä niin, että yritysten on helpompaa hyödyntää kansainvälisiä osaajia liiketoiminnan kasvussa ja kehityksessä. Tavoitteiden toteutuminen painottuu erityisesti markkinointiviestinnällisiin toimenpiteisiin, yrityskentälle jalkautumiseen sekä yrityksille käytännön apuun kv-osaajan palkkaamiseen.

Hankkeen päätulos parantaa Etelä-Karjalassa toimivien yrityksien mahdollisuuksia voida houkutella ja rekrytoida uusia osaajia, kasvaa ja kehittyä maakunnassa sekä luoda uusia osaamispohjaisia työpaikkoja maakuntaan.

Hankkeen hallinnoijana toimii LAB Ammattikorkeakoulu Oy ja osatoteuttajina Lappeenrannan kaupunki, Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT, Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy

Yhteyshenkilö: Miia Ruohio Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy

St. Petersburg – Saimaa Lakeland travel corridor  1.1.2019 - 31.12.2021

Rahoitus: Kaakkois-Suomi - Venäjä CBC 2014-2020 -ohjelma (80 %), hankekumppanit (20 %)

Hankekumppanit: Savonlinnan Hankekehitys Oy (päätoteuttaja), Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, Lappeenrannan kaupunki, Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy, Saint Petersburg City Tourist Information Bureau, Tourist Information Centre of Leningrad Region

Pietarin ja Saimaan alueet ovat molemmat suosittuja matkakohteita, joiden tärkeimmät kohdemarkkinat sijaitsevat kotimaassa, naapurivaltioissa ja Euroopassa. Alueiden matkailutoiminnassa on kuitenkin haasteita, esimerkiksi kausiluonteisuus. Lisäksi matkailijoiden määrän lisäämiseksi ja matkailualan kasvattamiseksi tulisi tavoittaa uusia asiakkaita maantieteellisesti sekä kulttuurisesti etäisiltä alueilta, mikä tekee markkinoinnista haastavaa alueen pienille ja keskisuurille matkailuyrityksille.

Hankkeen tavoitteena oli lisätä matkailupalveluiden käyttöastetta, luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä edistää St. Petersburg - Saimaa Lakeland travel corridor -matkailukäytävää. Matkailukäytävän tarkoituksena on yhdistää kaksi ainutlaatuista kohdetta yhdeksi matkailuelämykseksi kaikkina vuodenaikoina. Mahdollistamalla Pietarin ja Saimaan välisen matkailukäytävän ja muokkaamalla matkailutarjontaa, markkinointistrategiaa sekä sopivia markkinointikanavia muokkaamalla nämä kaksi kohdetta voivat yhdessä vetää alueelle lisää matkailijoita. Lisäksi hankkeessa edistettiin palveluntarjoajien tuotteiden ja osaamisen kehitystä uusia asiakasryhmiä varten.

Hankkeessa tuotettuja muita aineistoja on saatavilla osoitteessa St.Petersburg - Saimaa lakeland travel corridor - Savonlinnan elinkeinopalvelut.

RoboCamp - Robotiikalla kilpailukykyä Etelä-Karjalaan 1.9.2019-31.8.2021

RoboCamp –hankkeen päätavoitteena on tuottaa kilpailukykyä Etelä-Karjalan alueen yrityksille etsimällä uusia innovatiivisia tapoja soveltaa robotiikkaa ja ohjelmistorobotiikkaa yhdessä yritysten, alueellisen kehitysyhtiön ja oppilaitosten kanssa.

Hankkeen osatavoitteet ovat:

1. Muodostaa alueellinen robotiikan ja ohjelmistorobotiikan osaamisverkosto
2. Luoda yritysten ja oppilaitosten yhteinen robotiikkaan ja ohjelmistorobotiikkaan keskittyvä testaus-, kehittämis- ja innovointiympäristö
3. Kehittää ja lisätä robotiikan ja ohjelmistorobotiikan osaamista alueen yrityksissä ja oppilaitoksissa

RoboCamp –hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat toimialasta riippumatta Etelä-Karjalan alueen pk-yritykset ja niiden henkilökunta. Lisäksi kohderyhminä ovat Etelä-Karjalan alueen oppilaitokset, niiden opiskelijat ja henkilöstö.

Hanketta koordinoi Saimaan ammattiopisto Sampo. Saimaan ammattikorkeakoulu, Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT, Etelä-Karjalan kesäyliopisto ja Imatran Seudun Kehitysyhtiö KEHY ovat osatoteuttajina. Hanketta rahoittaa Uudenmaan liitto ja Euroopan aluekehitysrahasto.

Yhteyshenkilö: yritysasiantuntija Sven Langbein, Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy