Tonttulogiikkaa ja KEHYn kannustus – CreativeKaikun menestysresepti toimii 25 vuoden jälkeenkin

Virve ja Jari Niiranen tonttuilevat työkseen, mutta se ei tee heistä pöljiä yrittäjiä.

Keskellä Ruokolahden vehreitä havumetsiä kuuluu lasten naurua ja aikuisten porinaa. Metsätontut Varpu ja Naava vetävät metsäseikkailua ja tutustuttavat yleisöään luonnon ihmeisiin ja suomalaisen kansanperinteen kiehtovaan maailmaan.

Piippalakkien alla hymyilevät CreativeKaikun perustajat Virve ja Jari Niiranen, jotka ovat rakentaneet 25 vuoden aikana ainutlaatuisen yrityksen Ruokolahdelle.
Kulttuuripalvelu Kaiku -nimellä aiemmin tunnettu firma on rakennettu sinnikkyydellä ja karjalaisella huumorilla.

Tänä päivänä yritys tarjoaa kunnille kulttuuripalveluja ja järjestää matkailijoille luontoon liittyviä ohjelmapalveluja. Lisäksi kaksikko järjestää ja tuottaa tapahtumia ja keikkailee itse, eniten Varpu ja Naava -metsätonttuina.

Tapahtuma-alan ammattilaisina kaikulaiset ovat toteuttaneet tapahtumia laidasta laitaan aina konserteista ja teatterivierailuista räätälöityihin, toiveiden mukaisiin kokonaisuuksiin. Kuluneena kesänä CreativeKaiku on mm. ollut tuottamassa Vallijamit -konserttia Luumäen kunnalle sekä Yhes enemmä -yhdistys- ja harrastusmessuja sekä Ruokolahdelle että Luumäelle.
Luumäen kunnan kanssa yhteistyö on jatkunut jo 20 vuotta, jona aikana CreativeKaiku on tuottanut kunnan yleisen kulttuuritoimen palveluja, kuten yhteistyön kehittämistä järjestöjen kanssa, erilaisia hankkeita ja tapahtumia.

Pariskunnan valitsema ammatti ei ole helpoin, varsinkaan Etelä-Karjalassa toimiessa. Mutta kun hetken seuraa vierestä hersyvän pariskunnan toimintaa, ymmärtää miksi heidän luovuutensa ja rohkeutensa ovat kantaneet näin pitkälle.

‒ Meillä on tänäkin syksynä tullut muun muassa brittiläisiä asiakkaita. He tulevat syömään nuotiolle ja kokemaan metsäelämyksiä. Metsätonttuhahmot toimivat loistavana välineenä kertoa suomalaisesta mytologiasta ja kansanperinteestä, selittää Virve.

‒ Tonttuna on hyvä olla - silloin voi olla ihan pöljä, ei tarvitse olla viisas. Suosittelen kaikille ainakin kokeilemaan tonttuilua, Jari hymyilee.

Pariskunnan rakkaustarinakaan ei ole ihan tavanomaisin. Vuonna 1988 nuori Virve työskenteli kulttuurisihteerinä Valkealassa ja sai hommakseen inventoida kunnan museon tavarat. Urakka oli valtava, ja neuvokas nainen päätti hankkia talkooapua.
‒ Soitin yhdelle taiteilijatuttavalle, että tuletko jeesaamaan ja saatko kaveriksi jonkun toisenkin, Virve muistelee.
Mukaan tuli Jari Niiranen, Anjalasta kotoisin oleva moniosaaja.
‒ Viikonloppu meni siellä museolla tavaroita luetteloidessa. Ja me innostuttiin keksimään niille tavaroille huimia tarinoita. Se yhdisti, eivätkä tarinat jääneet ainoiksi yhteisiksi jutuiksi. Inventaario oli toukokuussa, heinäkuussa muutettiin yhteen ja syyskuussa mentiin jo kihloihin, kihertää ikinuori vaimo.

Sittemmin pariskunta meni naimisiin ja muutti Ruokolahdelle, kun Virve sai kunnasta kulttuurisihteerin viran. Perhe kasvoi neljällä lapsella ja välissä Virve hankki itselleen myös kulttuurituottajan AMK-tutkinnon. Jari on vuosikymmenten aikana kurssittanut itseään yrityksen tarpeiden mukaan.

Unelman toteutuminen ja ensimmäiset askeleet

Kulttuuripalvelu Kaiku perustettiin vuonna 2000, mutta se ei tapahtunut yhdessä yössä. Virve oli jo Valkealassa kunnalla työskennellessään miettinyt laajempaa näkymää kulttuurityöhön.

CreativeKaikun yrittäjät Jari ja Virve Niiranen sekä KEHYn yritysasiantuntija Sven Langbein.

‒ Olin kyllä itse itseni pahin vastustaja. Mietin koko ajan sitä, että miten kulttuurisihteerin työtä voisi tehdä jotenkin enemmän, paremmin tai laajemmin, mutta yrittäjäksi ryhtyminen arvelutti.
Kun kunnan palkkalistoilla tehtävä oli kuitenkin aika raamitettu ja ylhäältä saneltu, Virve selittää.

Mutta kun bisnesnäkymät alkoivat hahmottua, kasvoi rohkeuskin vähitellen. Alkuvaiheessa Virve haki tukea Hämeen uusyrityskeskuksesta, jonka neuvoilla päästiin alkuun. Myöhemmin Imatran Seudun Kehitysyhtiö, KEHY, on ollut merkittävä kumppani yrityksen kasvussa vuosikymmenten aikana.

CreativeKaikun eräänlaisiksi tunnushahmoiksi matkailun ohjelmapalveluissa ja lapsille suunnatussa toiminnassa ovat vakiintuneet metsätontut Varpu ja Naava, jotka tänä syksynä vetävät omaa luontokerhoa Ruokolahden alakoululaisille. Luontokasvatus onkin yksi pariskunnan vahvoista osa- alueista.

Metsätontut Varpu ja Naava keikkailevat kouluissa ja päiväkodeissa vieden luontotietoutta musiikin ja satujen keinoin.

Luoville yrittäjille on muuten tärkeää paikallisen kulttuurikentän tuntemus sekä omat kokemukset.
‒ Tässä työssä on tosi tärkeää se oma harrastuneisuus ja kokemus ruohonjuuritasolta. Että
esimerkiksi tietää, mitä muusikko tarvitsee bäkkärille ja keikkapaikalle. Että ymmärtää, mitä kaikkea mikäkin asia sisältää, pariskunta painottaa.

Työ vaatii myös nopeaa reagointikykyä, sopeutumista ja rohkeutta. Tapahtumia järjestettäessä voi tulla vastaan yllättäviä haasteita ja toisaalta kaikenlaisiin kysymyksiin ja toiveisiin on kehitettävä ratkaisuja nopeastikin.

KEHYn merkitys kasvun tukijana

Ruokolahtelainen firma on kulkenut pitkän matkan pienestä kulttuuripalveluyrityksestä monipuoliseksi ohjelmapalvelujen tuottajaksi. Niirasten yritys on elänyt ja kehittynyt yhdessä perheen ja alueen kanssa jo 25 vuoden ajan.

Tärkeänä kumppanina matkan varrella on ollut Imatran Seudun Kehitysyhtiö KEHY, jonka tukea yrittäjät vuolaasti kehuvat.
‒ Sieltä on voitu mennä aina kysymään neuvoa ja sparrausta. On hirveän tärkeää, että on olemassa tämmöinen kanava, Jari kiittää.
‒ Meillä pienillä yrittäjillä työaika menee siihen suorittavaan työhön. Ei ole aikaa vaikka perehtyä, millä jargonilla jokin tietty hankehakemus pitäisi kirjoittaa. Siinä on hyvä, että on asiantuntijataho, mistä saa apua, Virve lisää.

KEHYltä saatu kannustus on ollut myös rohkaisevaa.
‒ Sieltä on saatu semmosta uskon valamista. Että tässä on jotain järkeä ja tämä voi kannattaa taloudellisesti, paljastaa Virve.

Niiraset kannustavat kaikkia pienyrittäjiä hakeutumaan rohkeasti KEHYn tuen piiriin.
‒ Ulkopuolinen näkemys on tärkeä. Itse näkee asiat sisältäpäin ja voi sokeutua jollekin. KEHYn asiantuntijoiden kanssa voi pompotella ajatuksiaan ja sitten ne avautuvat itsellekin.

Pitkä kokemus on muuttanut käsitystä yrittämisestä ja osin itsestäänkin, myöntää Virve.
‒ En olisi voinut kuvitellakaan 30 vuotta sitten, että olen lavalla laulamassa. Se ei olisi tullut kysymykseenkään. Nyt se ei ole ongelma, vaikka siellä olisi 500 lasta ja vanhempia. Ehkä on sitten vaan itsekritiikki hävinnyt, nauraa ruokolahtelainen iloisesti.

Metsätonttujen matkassa -levy syntyi syksyllä

CreativeKaikun historiaan kuuluu myös useita lastenohjelmia YLE TV2:lle. Pariskunta on tehnyt Ylelle takavuosina Iskän kaa – ja Käpälämäki esittää -ohjelmia. Tuoreimpana projektina CreativeKaikulla on levy Metsätonttujen matkassa, joka julkaistaan nyt syksyllä.

‒ Hirveällä sykkeellä tehtiin neljä päivää tätä levyä. Kaikki 13 biisiä on soitettu itse alusta loppuun. Yhtään konetta ei ole käytetty, edes äänitehosteissa. Mukana biisejä soittamassa ja äänitehosteita tekemässä olivat perheen nuoret miehet, Severi ja Henri. Meijän porukan kekseliäisyydellä ei ole mitään rajaa, Jari nauraa.

Virve kiittelee Valtteri Backmania panoksestaan ‒ levy tehtiin hänen Imatran Kuma Project Studiolla.
‒ Se on ihana paikka tehdä, ja Valtteri on todella ammattitaitoinen. Meillä oli tosi hauskaa, meni nauramisen aikaa isoja pätkiä siinä hommassa.

Levytysstudiokin löytyi Imatralta, vaikka pariskunta on joskus miettinyt muuttoa lähemmäksi etelän keskuksia. Mutta toistaiseksi metsän kutsu on voittanut.
‒ Meille on tärkeää, että on mahdollisuus maadoittua helposti. Nythän se käy niin, että astuu rappuset, niin on keskellä metsää, Virve kuvailee.

Niiraset näkevät pienen paikkakunnan edut myös verkostoitumisessa. Fakta on kuitenkin, ettei yrittäjyys kulttuurialalla syrjäseudulla ole helppoa.
‒ Tälle työlle ei ole tällä alueella kauheasti kysyntää. Meidän pitää hakea leipä aika pitkälle matkojen päästä.

Nuorille luovan alan yrittäjille Niiraset antavat rohkaisevan viestin.

‒ Aina kannattaa kokeilla yrittämistä ja ottaa vastaan kaikki apu, mitä on saatavilla, Virve neuvoo.
‒ Tää vaatii sitkeyttä mennä eteenpäin ja välillä joutuu hakkaamaan päätä siihen betoniseinään. Pitää löytää oma tiensä ja oppia tanssimaan sillä nuoralla, jatkaa Jari.

Pariskunta kertoo itse auttaneensa ja sparrailleensa useita, nuoria luovien alan yrittäjiä oman uransa aikana. He neuvovat yhä mielellään, vaikka tietävät, ettei heitä juuri pidetä perinteisinä menestysyrittäjinä.

‒ Jos menestymisen mittari on raha, niin emme ole sillä mittarilla menestyneet. Mutta jos mittari on se, että saa tehdä sydämen asiaa ja kerätä kokemuksia sekä tarjota niitä kokemuksia ja elämyksiä kanssaihmisille, niin olemme rikkaita. Parasta tässä työssä on juuri se, kun huomaa, että on pystynyt tarjoamaan osallistujille jotakin mieleenjäävää, ainutlaatuista, joko tapahtumissa tai ohjelmapalveluissa. Tämä on meille elämää ‒ emme vaihtaisi tätä mihinkään muuhun. Ja on kai se saavutus, että olemme elättäneet tällaisella luovalla työllä itsemme tällä alueella näin kauan.

CreativeKaiku

Tutustu kaikkiin menestystarinoihin